Vuodesta 1991 toiminut Työttömien keskusjärjestö edistää ja valvoo Suomen työttömien sosiaalisia etuja, järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä edesauttaa työttömien työllistymistä. 56 jäsenyhdistystä kattaa maan Kajaani–Ylivieska-linjalle saakka kohtalaisesti. Pohjoisempana yhdistykset löytyvät vain Kolarista ja Ivalosta. Rahoituksen keskusjärjestö saa valtiolta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kautta. Työntekijöitä on kaikkiaan kuusi. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski osallistui Tiedonantaja-festivaalin perusturvakeskusteluun. Tapasin […]
Tekijä: Liisa Taskinen
Kun kansanterveyslaki tuli v. 1972 voimaan, lääkärikäynti maksoi kolme markkaa. Se oli niin halpa, että pelättiin jopa lääkärien arvostuksen romahtavan. Nyt käyntimaksut ovat niin korkeita, että monelta ne jäävät maksamatta. Hallituksen päätöksellä vuoden alussa terveyskeskusmaksu nousi 22,5 prosenttia 28 euroon, ja sairaaloiden poliklinikkamaksut peräti 45 prosenttia liki 70 euroon käynniltä. Samanaikaisesti lääkkeiden hinnat nousivat, kun […]
Hyvinvointialueet ja kunnat
Suomessa on n. 300 kuntaa, alle tuhannen asukkaan pikkukunnista yli puolen miljoonan Helsinkiin. Kunnilla on ollut hyvin suuri itsehallinto, ja ne ovat vastanneet peruspalveluiden järjestämisestä. Suurimpia ja eniten rahaa vaativia toimintoja ovat olleet terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja koulutus. Perusterveydenhuollosta vastasivat terveyskeskukset, erikoissairaanhoidosta kuntien muodostamat sairaanhoitopiirit keskussairaaloineen ja yliopistollisine sairaaloineen. Aikanaan edistyksellinen järjestelmä ei enää 2000-luvulla vastannut […]
Digitalisaatiosta ja palveluneuvonnasta
Suomi on ylpeä siitä, että se on edelläkävijä julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Periaatteessa palvelujen sujuvoittaminen hyvin toimivilla digitaalisilla alustoilla palveleekin kaikkia osapuolia. Palveluja digitalisoitaessa ei olla kuitenkaan otettu huomioon kaikkia puolia asiassa. Väestössämme on runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevia, jotka eivät ole kykeneviä oppimaan riittävästi ja käyttämään digitaalisia palveluja. Tähän voi olla syynä korkea ikä, alhainen […]
Lääkekorvausten kiemuroista
Kaikki Suomessa kirjoilla olevat henkilöt kuuluvat valtion kustantaman sairausvakuutuksen piiriin. Siitä säädetään sairausvakuutuslaissa. Laki märittelee kaikki korvaukset. Korvausten maksaminen on yksi Kelan (Kansaneläkelaitos) tehtävistä. Lääkekorvauksilla on pyritty kohtuullistamaan kansalaisten sairaanhoitokuluja. Vuosien mittaan korvauksia on heikennetty alkuperäisestä, mikä on johtanut säädösten monimutkaistumiseen. Kela.fi – sivulla on selvitys lääkekorvauksista. Pyrin vielä selkeyttämään termistöä ja käytäntöjä. Pyrin käymään […]
Lääkekorvausten alkuomavastuu on epäreilu
Olen eläkkeellä oleva terveyskeskuslääkäri. Merkittävä osa potilaistani oli pienellä eläkkeellä sinnitteleviä monisairaita eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia, mielenterveyssyistä jo nuorena eläköityneitä, ja muista syistä toimeentulotukeen turvautumaan joutuneita. Vuodenvaihde aiheuttaa jokseenkin kaikille heille huolta ja stressiä rahojen riittävyydestä. Terveyskeskuksiin tulee joulun alla ruuhkaa reseptien uusimisesta ja kaikesta siihen liittyvästä hässäkästä, jotta kaikki ehtisivät ostaa ne kolmen kuukauden säännöllisessä käytössä olevat lääkkeensä vielä ennen uutta vuotta.
