Olen eläkkeellä oleva terveyskeskuslääkäri. Merkittävä osa potilaistani oli pienellä eläkkeellä sinnitteleviä monisairaita eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia, mielenterveyssyistä jo nuorena eläköityneitä, ja muista syistä toimeentulotukeen turvautumaan joutuneita. Vuodenvaihde aiheuttaa jokseenkin kaikille heille huolta ja stressiä rahojen riittävyydestä. Terveyskeskuksiin tulee joulun alla ruuhkaa reseptien uusimisesta ja kaikesta siihen liittyvästä hässäkästä, jotta kaikki ehtisivät ostaa ne kolmen kuukauden säännöllisessä käytössä olevat lääkkeensä vielä ennen uutta vuotta. Tämä siksi, että monilla on lääkekatto täyttynyt syksyllä, ja loppuvuoden ajan korvattavat lääkkeet saa ostaa liki ilmaiseksi, jos vain tuo korvauksen saamisen edellyttämä kolme kuukautta on kulumassa umpeen. Kela korvaa vain kolmen kuukauden lääkeostokset kerrallaan.
Vuoden vaihduttua korvattavien lääkkeiden maksukatto nollautuu, ja alkaa uuden maksukaton kartuttaminen. Lisäriesana on tuo 50 € alkuomavastuu, joka on maksettava ensin. Korvauksia saa vasta sen täytyttyä. Satunnaisesti lääkkeitä käyttävälle työssä käyvälle ihmiselle asialla ei ole juuri merkitystä. Kaikilla ei edes tuo omavastuu täyty kalenterivuodessa. Mutta paljon lääkkeitä käyttävälle pienituloiselle 50 € on suuri raha, varsinkin jos perheessä on useita monia lääkkeitä käyttäviä henkilöitä. Vuoden alussa tulee muutenkin monia kertaluonteisia maksuja, joten talous on tiukoilla. Potilaani ovatkin kertoneet, että ovat esimerkiksi sopineet apteekin kanssa lääkkeiden ostosta laskulle ja maksamisesta sitten pikkuhiljaa, osissa. Monet hakevat harkinnanvaraista toimeentulotukea selviytyäkseen alkuvuoden lääkemenoista, mutta kaikilla siihen oikeutetuilla ei ole voimavaroja hakubyrokratiaan. Pahinta on, jos osa lääkkeistä jää ostamatta ja käyttämättä.
50 € alkuomavastuu sisältyy vuotuiseen maksukattoon eli vuosiomavastuuseen. Sen tarkoitus on turvata, ettei kenenkään lääkekustannukset ole kohtuuttomat. Kelan tietojen mukaan yli puolet suomalaisista saa lääkekorvauksia. Peruskorvaus 40 % lääkkeen hinnasta muodosti v. 2022 19% kaikista lääkekorvausmenoista. Jos ajatellaan, että satunnaisesti lääkkeitä käyttäviä, joilla ei alkuomavastuu vuoden mittaan täyty, on 20 % väestöstä, ei alkuomavastuun poistaminen tuo merkittävää lisäystä yhteiskunnan kokonaismenoihin. Kelan menot lisääntyvät 50 €/potilas niiden osalta, joiden lääkeostot ylittävät tuon summan, mutta ei vuosiomavastuuta. Yhteiskunnalle koituviin kokonaismenoihin on laskettava harkinnanvarainen toimeentulotuki lääkeostojen turvaamiseksi, kaikenlainen lisätyö apteekeissa ja terveyskeskuksissa, sekä ottamatta jääneiden lääkkeiden aiheuttamat sairauden pahenemiset ja niiden aiheuttamat päivystys- ja muut käynnit. Alku- ja vuosiomavastuun laskevat koneet ja tieto näkyy kassakuitilla. Muun byrokratian hoitamisen hintaa ei lasketa, ei huomioida. Siksikö, että sitä tekevät pienipalkkaiset, pääasiassa naiset? Alkuomavastuu on poistettava, sillä sen taloudellinen hyöty Kelan ja siten veronmaksajien rahoille on vähäinen verrattuna kaikkeen sen aiheuttamaan harmiin, huoleen ja stressiin.
Liisa Taskinen
Lääkäri, eläkkeellä
