Orpo-Purran hallitus valmistelee lakiuudistusta, jolla yksinkertaistetaan Kansaneläkelaitoksen (myöhemmin Kela) tiedonhankintaa muun muassa toimeentulotuen tarpeen selvittelyssä. Parantamisen varaa Kelan prosesseissa onkin. Jos asiakkaalla on useita eri asioita hoidettavana, on samoja asiakirjoja ja selvityksiä täytynyt toimittaa moneen kertaan ja eri virkailijoille, eri luukuille. Tulosteet lääkärinlausunnoista, tiliotteista, hakemuksista ja muista paperilla toimitetuista asiakirjoista skannataan Kelan skannauskeskuksessa, jonka jälkeen niitä käsitellään sähköisesti. Vaihtoehtona asiakkaalle on ollut lähettää asiakirjat suojaamattomassa sähköpostissa. Kuitenkin tietoturvallisempia mahdollisuuksia on olemassa, joita nyt on tarkoitus hyödyntää.
Asiakkaan tilitietojen hankinta
Esityksen mukaan Kelan tekemät rahalaitostiedustelut tehtäisiin sähköpostin sijaan yksilöidyillä pyynnöillä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta. Etuuden hakija voisi kuitenkin kieltää tämän ja toimittaa itse tiliotteet Kelalle. Esitys ei laajentaisi tilitapahtumatietojen käsittelyä Kelassa, mutta parantaisi niiden tietoturvaa. Sähköiset kyselyt helpottaisivat myös etuuden hakijoiden asiointia Kelan kanssa sekä tehostaisivat ja nopeuttaisivat etuuskäsittelyä ja ratkaisun saamista.
Pankin tiliotteet ovat toimeentulotuen määräämisen kannalta välttämättömiä tietoja hakijan mahdollisten tulojen ja rahavarojen selvittämiseksi. Kelalla on siten lähtökohtaisesti oikeus pyytää toimeentulotuen hakijaa esittämään hänen ja hänen perheenjäsentensä kaikkien pankkitilien tiliotteet. Menettely on haasteellista sekä etuuden hakijan että Kelan toimeenpanon näkökulmasta. Tiliotteen puuttuminen viivästyttää päätöksentekoa ja avun saamista. Vuonna 2024 liki puolesta toimeentulotukianomuksista puuttui tiliote, lukumääräisesti 234 000 hakemuksesta. Jos hakija ei syystä tai toisesta esitä tarpeellisia tiliotteita, on Kelalla lain suoma oikeus saada tiedot suoraan pankilta. On siis kaikkien edun mukaista sujuvoittaa prosessia. Sama koskee asumistukien hakemista.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on se, että asiakastieto liikkuisi sähköisesti ja turvallisesti. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä, joissa säädettäisiin oikeudesta tehdä näitä tietoja koskevia kyselyjä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän avulla ja joissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin Kelan oikeudesta saada rahalaitoksilta tietoja. Tilitietojen käsittely ei laajenisi esityksen myötä, sillä nämä tiedot on voimassa olevan sääntelynkin perusteella toimitettava etuushakemusten liitteeksi.
Kansalaisen tiliotteella voi näkyä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja, jotka eivät kuulu Kelalle. Kunhan tästä huolehditaan, on kaikkien osapuolten, ja ennen kaikkea apua tarvitsevan kansalaisen, etu saada asiansa hoidettua selkeästi ja nopeasti.
Väärinkäytöksiä?
Hallitusohjelman mukaisesti kuitenkin tärkein tavoite lakiuudistukselle on sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentäminen. Henkilötietojen sähköinen ja turvallinen käsittely tulee ikään kuin sivutuotteena. Kelan mukaan väärinkäytösepäilyjen tehokasta selvittämistä edistäisi merkittävästi se, jos Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus pyytää väärinkäytösepäilyn tilanteessa suoraan laskuttajalta tietoja toimeentulotuessa huomioitavista toimeentulotukilain 7 a ja 7 b §:n mukaisista menoista.
Kirjoitus on ilmestynyt Tiedonantajan numerossa helmikuussa 2026.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva lääkäri ja SKP:n SOTE-ryhmän jäsen.