Kun kansanterveyslaki tuli v. 1972 voimaan, lääkärikäynti maksoi kolme markkaa. Se oli niin halpa, että pelättiin jopa lääkärien arvostuksen romahtavan. Nyt käyntimaksut ovat niin korkeita, että monelta ne jäävät maksamatta.
Hallituksen päätöksellä vuoden alussa terveyskeskusmaksu nousi 22,5 prosenttia 28 euroon, ja sairaaloiden poliklinikkamaksut peräti 45 prosenttia liki 70 euroon käynniltä. Samanaikaisesti lääkkeiden hinnat nousivat, kun arvonlisäveroa korotettiin 10 prosentista 15 prosenttiin. Alkuomavastuu nousi 70 euroon ja lääkekatto 633 euroon. Kaikkiaan Suomessa terveydenhuollon maksut ovat korkeita verrattuna muihin Pohjoismaihin ja moniin Euroopan maihin.
Hyvinvointialueet voivat määritellä asiakasmaksut alemmiksikin, mutta käytännössä siihen ei ole mahdollisuutta. Hallitus suorastaan pakottaa nostamaan maksuja korkeimpaan mahdolliseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että asiakasmakujen nosto vaikeuttaa pienituloisimpien hoitoon hakeutumista. Kun tarpeelliset käynnit eivät toteudu, on riski sairauksien vaikeutumiseen ja lopulta kalliimpaan hoitoon.
Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE on kerännyt vuosien ajan tietoja ulosottoon joutuneista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuonna ulosottomaksuja oli 524 000, ja ulosotossa olevia henkilöitä oli n. 90 000. Valtava määrä ihmisiä. Ulosottoon joutuminen ja siten luottotietojen menettäminen vie monella tapaa pohjan pois elämältä.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa viranomaistahoja tekemään ilmoituksen, jos henkilön tai perheen sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Kun henkilöllä on useita asiakasmaksuja rästissä, on siihen aina jokin syy, joka olisi selvitettävä.
Laki suorastaan velvoittaa alentamaan asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä, jos periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Tätä hyvinvointialueet eivät mainosta, vaan päin vastoin tekevät maksujen huojentamisen hyvin vaikeaksi. Monelta hakeminen jää sen vuoksi tekemättä. Tässä päätösvalta on aluevaltuustoilla. Kannattaakin tentata aluevaaliehdokkaita – ovatko he edes tietoisia ihmisiä entistä suurempiin vaikeuksiin suistavasta käytännöstä!