-
Työttömien etujärjestö
|
Vuodesta 1991 toiminut Työttömien keskusjärjestö edistää ja valvoo Suomen työttömien sosiaalisia etuja, järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä edesauttaa työttömien työllistymistä. 56 jäsenyhdistystä kattaa maan Kajaani–Ylivieska-linjalle saakka kohtalaisesti. Pohjoisempana yhdistykset löytyvät vain Kolarista ja Ivalosta. Rahoituksen keskusjärjestö saa valtiolta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kautta. Työntekijöitä on kaikkiaan kuusi. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski osallistui Tiedonantaja-festivaalin perusturvakeskusteluun. Tapasin hänet myöhemmin järjestön toimistolla. Haapakoski esittelee Työttömien keskusjärjestöä ja kertoo miten sen toiminta jakautuu edunvalvontaan…
-
Hallitus kyykyttää köyhiä
|
Hallitus jätti 22.9. eduskunnalle esityksen toimeentulotukilain kokonaisuudistuksesta. Esitys oli keväällä lausunnolla ja siihen tuli kaikkiaan 170 eri tahon; kuntien, hyvinvointialueiden, lukuisten järjestöjen, apulaisoikeuskanslerin, sosiaaliasiamiesten, kansalaisten, jopa kelan työntekijöiden lähes kauttaaltaan kriittistä lausuntoa. Orpon hallituksen tavoitteena on vähentää toimeentulotukiasiakkaiden määrää ja saada aikaan julkisen talouden säästöjä. Molemmat ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Mutta jo etukäteen oli tiedossa, että lakiesityksen keinoin ei tavoitteisiin päästä. Ihmisten siirtyminen toimeentulotuelta muille etuuksille nostaa esim. työttömyysturvamenoja, joten…
-
Somevaikuttaja vaatii toisenlaista politiikkaa
|
Miksi yhä useampi suomalainen jää yksin yhteiskunnan turvaverkkojen pettäessä? Aleksi Salonen, yhteiskunnallinen keskustelija ja kokemusasiantuntija, varoittaa: hyvinvointivaltion purkaminen ei ole vain taloudellinen valinta, vaan ideologinen muutos, joka heikentää entisestään nuoren sukupolven mahdollisuuksia. Kun valtion rooli elämän tukemisessa supistuu, työväenluokka joutuu kantamaan yhä suurempaa taakkaa – samalla kun pääoma kasaa vaurautta verovapaille alueille. Salonen haastaa näkemykset, jotka käsittävät demokratian ja oikeusvaltion pelkkänä vallankäytön välineenä, ja vaatii uudenlaista, yhteisöllistä politiikkaa, joka suojelee heikompia…
-
Perusturvaa vai ihmisten kyykyttämistä?
|
Demokraattisen sivistysliiton ja sote-työryhmän järjestämä seminaari lauantaina 11.10. klo 10.30-12.00 Pasilan kirjaston auditoriossa (Kellosilta 9, 2. krs., Helsinki). Keskustelua vetää eläkkeellä oleva lääkäri ja sote-työryhmän jäsen Liisa Taskinen. Keskusteluun osallistuvat Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, kokemusasiantuntija Aleksi Salonen, ihmisoikeus-, potilas- ja vammaisaktivisti Rosa Warski sekä sosiaalityön asiantuntija Minka Leino-Holm. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on perustaltaan hyvä. Sen puutteita on kuitenkin vuosikymmenten saatossa paikkailtu niin, että käsissämme on nyt monimutkainen ja sekava kokonaisuus,…
-
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistettava
|
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Vuoden 2025 alusta Orpon hallitus nosti maksuja entisestään, esim. poliklinikkamaksu nousi peräti 50 %. Ja tulossa olevissa lisäleikkauksissa mainitaan jälleen erikoissairaanhoidon maksut. Kohonneet maksut vaikuttavat niin, että osa ihmisistä ei uskalla hakeutua tarvitsemaansa hoitoon, koska ei ole varaa maksaa maksuja. Kun hoitoon ei hakeuduta ajoissa, vaivat pahenevat ja seurauksena kustannukset loppupelissä kasvavat. Ellei sitten käy niin, että potilas kuolee. Voi vain miettiä,…
-
Terveydenhuolto on oikeus, ei etuoikeus
|
Kirjoitus on julkaistu Tiedonantaja-lehden numerossa 03/2025. TAISTELUSSA YLEISEN, julkisin varoin rahoitetun terveydenhuollon puolesta ei ole kyse vain politiikasta, vaan ihmisarvosta, tasa-arvosta ja siitä, että kapitalismin kylmä ja laskelmoiva ote perustarpeistamme torjutaan. Hallituksen uusin kylmä ote on vuoden alusta nousseet terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkekorvausten alkuomavastuu.SKP:n puheenjohtaja, eläkkeellä oleva lääkäri Liisa Taskinen tiivistää tässä lehdessä omalla palstallaan hurjasti kohonneita maksuja ja toteaa, että hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan maksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen…
-
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ulosotossa
|
Kun kansanterveyslaki tuli v. 1972 voimaan, lääkärikäynti maksoi kolme markkaa. Se oli niin halpa, että pelättiin jopa lääkärien arvostuksen romahtavan. Nyt käyntimaksut ovat niin korkeita, että monelta ne jäävät maksamatta. Hallituksen päätöksellä vuoden alussa terveyskeskusmaksu nousi 22,5 prosenttia 28 euroon, ja sairaaloiden poliklinikkamaksut peräti 45 prosenttia liki 70 euroon käynniltä. Samanaikaisesti lääkkeiden hinnat nousivat, kun arvonlisäveroa korotettiin 10 prosentista 15 prosenttiin. Alkuomavastuu nousi 70 euroon ja lääkekatto 633 euroon. Kaikkiaan…
SKP:n sote-ryhmäSKP:n sote-ryhmä