Merkittävä osa järjestelmiä, joilla kansalaisten hyvinvointia on mahdollista edistää, on lääkekorvaukset, joiden tulisi tukea ihmisten mahdollisuutta saada tarvitsemansa lääkitys kohtuullisin kustannuksin. Alkuomavastuun poisto, sen summan jonka henkilö itse maksaa ennen kuin saa Kelan lääkekorvauksia, on tullut tapetille. Tarkastellessamme alkuomavastuun poistamista sekä kansantalouden että yksilöiden hyvinvoinnin näkökulmasta, havaitsemme useita perusteltuja syitä tämän poiston puolesta.
Kun Stubbin hallitus päätti edeltäneen Kataisen hallituksen linjausten pohjalta vuonna 2014 alkuomavastuun käyttöönotosta vuoden 2016 alusta alkaen, sen tavoitteena oli saavuttaa osa 26 miljoonan euron säästötavoitteesta lääkekorvauksissa vuositasolla. Kyse on siis koko ajan ollut kustannusten kasvun hillitsemisestä. Siitä, että juuri vähävaraisten arjen kulut ovat kasvaneet, eivät ole päättäjät välittäneet. Alkuomavastuulla aikaansaadut säästöt ovat valtion budjetissa pienen pienen kokoluokan summia, joita kyetään toteuttamaan nopeasti tai olemaan toteuttamatta erilaisilla arvovalinnoilla. Esimerkkinä voidaan todeta se, kuinka Orpon ja Purran hallitus myönsi juuri yli 50 miljoonan euron tuen turkistarhaajille.
Terveyserojen vähentämisen talousaspektia
Ensinnäkin, alkuomavastuun poistaminen edistää kansanterveyttä. Alkuomavastuun olemassaolo luo vähävaraisille ihmisille lisää vaikeuksia tarvitsemiensa lääkkeiden ostamiseen apteekista, etenkin näinä elinkustannusten nousun, sosiaaliturvan leikkamisen ja riittämättömän ostovoiman aikoina. Sosiaaliturvan alikäyttö ja tietämättömyys sosiaaliturvasta johon on oikeutettu, ovat todellisia ongelmia. Tällä yhtälöllä ollaan tilanteissa, joissa sairaudet pahenevat ja pitkittyvät, mikä puolestaan lisää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Poistamalla alkuomavastuu helpotetaan ihmisten asemaa ja mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa lääkitystä ja ehkäistään vakavampien terveysongelmien syntymistä.
Kansalaisaloitetekstissä tuodaan hyvin esiin, kuinka tarpeellisten, sairauden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden jättäminen väliin syventää ja kroonistaa terveysongelmia. ”Seurauksena inhimillinen hätä lisääntyy, toimintakyky mukaan lukien opiskelu- sekä työkyky heikkenee ja palveluntarve pitkittyy sekä kasvaa. Henkilön kärsiessä läheisille koituu vastaavia seurauksia. Kaikesta tästä aiheutuu kuluja, jotka voisi välttää tehokkaasti toimivalla sosiaaliturvalla.”
Toiseksi, alkuomavastuun poistaminen parantaa taloudellista oikeudenmukaisuutta. Tällä hetkellä alkuomavastuun maksaminen asettaa enemmän taloudellista painetta niille, joiden tulot ovat pienemmät. Monet joutuvat tekemään muita taloudellisia uhrauksia arjen perusmenoistaan lääkkeiden kustannusten vuoksi. Alkuomavastuun poistaminen auttaa osaltaan tasoittamaan terveyseroja.
Tukee myös työkykyä
Sairauksien hoitaminen ajoissa vähentää tarvetta kalliimmille hoitotoimenpiteille ja sairaalakäynneille myöhemmin. Kun ihmisillä on parempi mahdollisuus hoitaa terveyttään, he voivat pysyä työkykyisempinä ja terveinä pidempään myös työelämässä, mikä puolestaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeen tarvetta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kuormittuminen töissä on lisääntynyt ja työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysprosentti on noussut roimasti 15 vuodessa.
Kaiken kaikkiaan alkuomavastuun poistaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sekä kansantalouden että yksilöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Sen avulla edistetään kansanterveyttä, parannetaan taloudellista oikeudenmukaisuutta ja tuodaan säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin pitkällä aikavälillä. Tämä muutos voisi olla askel kohti terveydenhoidon ja sosiaaliturvan järjestelmiä, jotka ovat kaikkien saavutettavissa ja kestäviä sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta.
Jiri Mäntysalo
Ammattiliitto Pron aktiivi ja edustajiston varajäsen
Lähteet
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/aikuisille-45-euron-omavastuu-reseptilaakekustannuksis-1
https://animalia.fi/2024/02/29/hallitus-myonsi-lisakorvauksia-turkistarhoille-summa-nousee-yli-50-
miljoonaan/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/avainluvut/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtyneet/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tutkimus/tutkittua-tietoa-elaketurvasta/tyokyvyttomyyselakkeet-ja-tyokyky/
https://www.julkari.fi/handle/10024/140118
