Suomen kommunistinen puoue on julkaissut laajasti uudistetun perusturva-aloitteensa. Puolue esittää 1500 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muille maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Työtä aloitteen uudistamiseksi tehtiin runsaasti SKP:n sote-ryhmässä, jonka vetäjänä toimii alue- ja kuntavaaliehdokas Riitta Tynjä Jyväskylästä.
– Olen tehnyt yli 40-vuotisen uran sosiaalityöntekijänä ja nähnyt kuinka 90-luvun laman seurauksena suurtyöttömyys räjähti käsiin. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä ihmiset tippuivat peruspäivärahalle ja työmarkkinatuelle, mikä ei enää riittänyt elämiseen. Toimeentulotukiasiakkaiden määrät kasvoivat niin, että hakemuksia tuolloin käsittelevien sosiaalityöntekijöiden aika ei muuhun riittänyt, kertoo Tynjä.
Hän muistaa jo tuolloin miettineensä, kuinka järkevää olisi nostaa työttömyyspäivärahaa edes siitä perittävän veron verran.
– Tämän seurauksena niin moni olisi selvinnyt ilman toimeentuloluukulle hakeutumista. Kuinka yksinkertainen sellainen päätös olisi ja kuinka monen elämää se helpottaisi – niin työttömän kuin asiaa käsittelevän virkailijan.
Tämä ahaa-elämys sai Tynjän mukaan työstämään SKP:n perusturva-aloitetta, jollainen lanseerattiin ensimmäistä kertaa 1999 eduskuntavaaleissa.
– Olen ollut mukana, kun aloitetta vuosien varrella on päivitetty – niin nytkin.
Kelan kasvoton koneisto
SKP:n aloitteessa perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavilta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.
Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Köyhyys kasvoi huomattavasti 1990-luvun laman aikana jääden sen jälkeen edelleen korkealle tasolle. Se näkyy muun muassa leipäjonojen pidentymisenä ja toimeentulotukihakemusten kasvuna. Ruoka-apuun turvautuu 100 000 – 200 000 henkilöä vuosittain. Välillisesti avun saajia on enemmän, koska avusta hyötyy moni sellainenkin, joka ei jonossa käy. Minimisosiaaliturvalla elävän rahat eivät riitä kohonneisiin elin- ja asumiskustannuksiin, eivät aina edes välttämättömiin lääkkeisiin.
Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt kohtuullisen minimin viitebudjeteilla tulotasoa, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Vuonna 2023 yksin asuvan ihmisen minimibudjetin keskiarvo oli 1 406 – 1 883 euroa kuukaudessa lähinnä asuinpaikkakunnasta riippuen. Tämä on lähellä virallista köyhyysrajaa, joka vuonna 2023 yksin asuvalla henkilöllä oli 1 470 euroa kuukaudessa.
Maan hallitusten toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että kasvava joukko kansalaisia elää pelkän toimeentulotuen varassa. Kelan selvityksen mukaan marraskuussa 2024 oli tulottomia kotitalouksia 41 600, siis täysin vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja Iso osa heistä on kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle tiputettuja kansalaisia, jotka joutuvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen todistamaan oikeutensa alkujaan tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.
Perustoimeentulotuki siirrettiin vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hallinnoitavaksi ja maksettavaksi. Tarkoituksena on ollut yhtenäistää käytäntöjä koko maassa sekä madaltaa kynnystä tuen hakemiseen. Tavoitteena on ollut myös byrokratian vähentäminen.
Riitta Tynjän mielestä nykyinen tapa käsitellä hakemuksia ei ole onnistunut.
– Surukseni joudun edelleen, jo lähes 10 vuotta eläkkeellä asioita seuranneena toteamaan, että ensisijaisten etuuksien alhainen taso on vieläkin suurin syy toimeentulotuen hakemiselle. Hakemuksia käsittelee sosiaalityöntekijän sijasta nykyään Kelan kasvoton koneisto, jonka rattaissa moni heikommassa asemassa oleva on ihan hukassa, Tynjä kritisoi.
Hänen mielestään perusturvan tuntuva nostaminen nostaisi ihmiset pois köyhyysrajan alapuolelta.
– Se myös johtaisi siihen, että toimeentulotuki palaisi alkuperäiseen tarkoitukseensa tilapäisenä apuna ja sosiaalityön välineenä. Inhimillisten kärsimysten vähenemisen lisäksi myös byrokratian kustannuksissa säästettäisiin. Ihmisten ostovoiman kasvu menisi kotimaiseen kulutukseen ja lisäisi työllisyyttä.
Tynjä kysyy, miksi yhteiskunnassa päätöksentekijöiden on niin vaikea tehdä heikompiosaisten elämää helpottavia päätöksiä?
– Kun köyhän elämä on yhtä sinnittelyä, hän ei jaksa osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen siihen tapaan kuin parempiosaiset verohelpotusten saajat. Tämä takaa sen, että mikään ei muutu. Paitsi että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät entisestään.
Ehdokas itse ei halua antaa periksi.
– Kaikille kuuluu ihmisarvoinen elämä ja riittävä perusturva. Kutsun kaikkia kamppailemaan sen puolesta!
Yhdenmukaistamisen riski
Marinin hallituksen asettaman sosiaaliturvakomitean tehtäväksi asettui uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena, saada aikaan selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka toteutetaan perusturvaa heikentämättä. Komitean välimietinnössä (2023:26) tehtiin 31 ehdotusta, joissa tunnistettiin tarve yhtenäistää mm. eri etuuksien hakuaikoja, maksupäiviä- ja aikoja, omavastuuaikoja, lapsikorotuksia, ikään liittyviä ehtoja, tasoa ja korotusosia, kulukorvauksia, perheenjäsenten vaikutusta, enimmäiskestoa sekä yhteensovittamista ansiotyön ja ansiotulojen kanssa.
Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka ”parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden”.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman suoraviivaisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Parhaimmillaan yleistuki voi vähentää byrokratiaa ja edistää yhden luukun periaatetta. Vireillä olevassa Kelan yhden hakemuksen mallissa ideana on, että asiakkaan ei tarvitse tuntea etuusjärjestelmää vaan automaattinen hakemuspalvelu avustaa tarpeiden tunnistamista. Britannian Universal Credit -mallin kokemusten mukaan digitaalinen ja osin automatisoitu järjestelmä siirtää kuitenkin hallinnollisen taakan hakijalle. Keskeinen huoli uuteen hakemisen malliin liittyen on henkilökohtaisen kohtaamisen ja kohdatuksi tulemisen puute.
Yleistuen valmistelu etenee vaiheittain. Ensimmäisenä on tarkoitus yhdistää työmarkkinatuki ja peruspäiväraha työttömän työnhakijan yleistueksi. Menettelytapasäännöksiä ja määräytymisperusteita on tarkoitus yhdenmukaistaa, mutta miten, siitä ei ole tietoa julkisuudessa.
Järjestelmän selkiyttäminen on tarpeen, mutta yhdenmukaistamisvaateissa piilee vaara. Pohjalla ovat jo nyt isot sosiaaliturvan leikkaukset. Hallituksen on helppo yleistuen varjolla ja siihen piilottaen heikentää perusturvaa. Nykyinen hallitus ei ole sitoutunut edeltäjänsä lupauksiin siitä, että perusturvan tasoa ei heikennetä.
Ministeriön mukaan yhdenmukaistaminen on jo aloitettu, kun suojaosat ja lapsikorotukset poistettiin loppuvuodesta 2023. Toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä jatkaa tätä linjaa esittäessään, että toimeentulotuesta poistetaan ns. etuoikeutettu tulo. Yhdenmukaistaminen merkitsee siis käytännössä sosiaaliturvan varassa olevien ihmisten toimeentulon heikentämistä.
Välttämätön uudistus
Toimeentulon turvaaminen vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta, jopa somaattisia oireita, ja siten parantaa toimintakykyä ja vähentää terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen ennaltaehkäisee nuorten mielenterveysongelmia sekä heidän joutumistaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Se on satsaus tulevaisuuteen. Nuorten syrjäyttämisestä esitetyt arviot kertovat siitä, että perusturvan matala taso ja aukot aiheuttavat suuria kustannuksia ja menetyksiä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Leikkaukset julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta näkyvät asiakkaiden saaman hoidon ja palvelujen rajoittamisena ja viiveenä. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kotona ilman riittäviä palveluja asuvan vanhuksen kaikille kalliiksi käyvänä ambulanssirallina tai vaille ennalta ehkäisevää tukea jääneen lapsiperheen häätönä.
SKP esittää, että perusturvauudistus toteutetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:
Ensimmäisenä vuonna poistetaan kaikki omavastuuajat, karenssit ja leikkurit sekä tulosidonnaisuudet, ja korotetaan kaikkia syyperusteisia sosiaaliturvaetuuksia 100 euroa. Korotuksia jatketaan vuosittain niin, että neljässä vuodessa päästään 1500 euron verottomaan perusturvaan.
Aloitteelle on valmisteltu myös Paljonko perusturva maksaisi? -liite, jossa esitellään keinot 1500 euron perusturvan rahoittamiseksi.
Perusturva-aloitteen levittämiseksi on aloitettu kampanja, josta löytyy lisätietoa osoitteessa https://skp.fi/kampanjat/perusturva1500. Samasta paikasta pääsee lukemaan koko aloitteen sekä sen talousliitteen.