Eduskuntavaalikampanjassaan Petteri Orpo lupasi käytettäväksi kaikki resurssit, myös yksityissektorin, perusterveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi.
Perusterveydenhuoltohan on päästetty jo 1990-luvulta alkaen rapautumaan, kun resurssit ohjattiin voimakkaasti kehittyvään ja kasvavaan erikoissairaanhoitoon. Kunnille ei jäänyt rahaa kehittää vastaavasti perusterveydenhuoltoa, vaikka senkin tehtävät lisääntyivät rinnan erikoissairaanhoidon kanssa.
Lääketieteen nopean kehityksen vaatimuksia terveydenhuoltojärjestelmälle ei täysin ymmärretty, mikä johti osin hallitsemattomaan tilanteeseen terveyskeskuksissa, sillä valtiovalta ei liioin tukenut kuntia riittävästi, ei taloudellisesti eikä suunnitelmallisella ohjauksella.
Hallituksen ensimmäinen yritys tukea yksityissektoria ja purkaa terveyskeskusten jonoja oli nostaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia. Tulokset eivät vastanneet hallituksen odotuksia. Yksityislääkärillä kävivät ne, jotka aiemminkin, eikä käyntien määrä noussut juuri lainkaan.
Tällä toimenpiteellä ei siis saavutettu terveyshyötyä käytettyyn euromäärään nähden, eivätkä perusterveydenhuollon jonot lyhentyneet, mutta yksityiset lääkäriasemat nostivat hintoja. Käytetyt budjettirahat valuivat siis monikansallisille pörssiyhtiöille, ei kansanterveystyöhön.
Hallitus esittää nyt valinnanvapauden nimissä yli 65-vuotiaille kolmea käyntiä vuodessa yksityisen yleislääkärin vastaanotolla terveyskeskusmaksun hinnalla ja lisäksi tarvittavista tutkimuksista korvausta 50 prosenttia. Kolmivuotinen kokeilu rahoitettaisiin valtion omaisuutta myymällä.
Esitetty malli ei sovi yhtä tai useampaa ns. kansansairautta sairastavien potilaiden hoitoon. Terveyskeskuksessa näiden potilaiden hoito on tiimityötä, johon kuuluu erikoistuneita sairaanhoitajia, asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Potilaan hoito ja seuranta toteutetaan suositusten mukaisesti. Hoidon jatkuvuus on keskeistä.
Nyt esitetty malli sopisi lähinnä perusterveelle henkilölle, joka haluaa terveystarkastuksen vaikkapa eläkkeelle jäätyään tai tietyn iän saavutettuaan. Samalla järjestyisi ehkä ajokorttitarkastuskin, mahdollisesti tuolla käyntimaksulla. Kolmen vuoden kokeilulla ei hoidon jatkuvuus toteudu, jos jotakin hoidettavaa, vaikkapa kohonnut verenpaine, löytyy.
SKPn soteryhmä näkee, että parhaiten hallitus parantaisi kansanterveyttä ja perusterveydenhuollon palvelujen yhdenvertaista saatavuutta turvaamalla hyvinvointialueille riittävän rahoituksen edes osittain kompensoimaan aiempien säästötoimien aiheuttaman rahoitusvajeen.
Yksityissektorin tukemiseen suunnitellut varat tulisivat tehokkaimpaan käyttöön hyvinvointialueiden perusterveydenhuollossa.
Tarvittaessa hyvinvointialue voisi ostaa tiettyjä rajattuja palveluja myös yksityissektorilta, jolloin tämä on tarkoin suunniteltua ja kontrolloitua, perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa laajentavaa tai täydentävää toimintaa.
SKPn soteryhmä esittää Kela-korvausten valinnanvapauskokeilua koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä tehottomana ja siten kalliina kokeiluna.
Lausuntopyynnön ja lausunnot löydät täältä.