Uusi sosiaaliturvan muoto, työttömyyden perusteella maksettava yleistuki tuli voimaan 1. toukokuuta. Sen myötä työmarkkinatuki ja peruspäiväraha työttömien etuuksina lakkautettiin. Yleistukea voi saada, jos on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, eikä kuulu työttömyyskassaan tai työssäoloehto ei täyty. Yleistukea haetaan Kelasta, joka maksaa sitä työttömyysilmoituksen perusteella takautuen neljän viikon välein. Yleistuen määrä on sama kuin työttömyystuki on ollut eli 37,21 €/pv (n. 800 €/kk, brutto).
Yleistuki koskee siis kaikkia niitä, jotka saivat ennen 1.5.2026 Kelasta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Toukokuun aikana yli 240 000 työtöntä siirtyy yleistuelle. Vuonna 2025 Kelan työttömyystukia sai kaikkiaan noin 350 000 henkilöä. Muutos koskee myös kaikkia, jotka jäävät 1.5. jälkeen työttömiksi ja joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, sekä niitä ansiopäivärahan saajia, joilla tuen enimmäisaika on täyttymässä (300, 400 tai 500 päivää) ja jotka ovat sen takia siirtymässä työttömyyskassasta Kelan asiakkaiksi.
Kuten nykyistä työmarkkinatukea, yleistukea voi saada ilman aiempaa työhistoriaa. Kuitenkin, jos hakijalla ei ole ammatillista koulutusta, tukea maksetaan vasta 21 viikon odotusajan jälkeen. Työttömän yleistuessa ei ole enimmäismaksuaikaa.
Ihminen ei saa etuutta enää pelkän työttömyyden perusteella, vaan lisäksi on oltava taloudellisen tuen tarve.
Hallitus perustelee yleistukea tavoitteella yksinkertaistaa työttömän sosiaaliturvaa. Pidemmän ajan tavoitteena on saada aikaan yksi tuki, joka sisältäisi perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Nyt voimaan tullut yleistuki on ensimmäinen vaihe tätä suunnitteilla olevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Tarveharkinta voi pienentää yleistukea
Työttömille maksettava yleistuki on tarveharkintainen, eli sen saaminen edellyttää taloudellisen tuen tarvetta. Tarveharkinta tulee uutena asiana niille, jotka ovat saaneet aiemmin peruspäivärahaa, sekä yli 55-vuotiaille työmarkkinatuen saajille.
– Tarveharkinta ulottuu jatkossa kaikkiin Kelan työttömyystukea saaviin. Se on merkittävä muutos, sillä peruspäivärahan saajilla tarveharkintaa ei ole ollut lainkaan, ja työmarkkinatuessa tarveharkinta on rajattu pois suurimmalta osalta yli 55-vuotiailta, toteaa etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio Kelasta.
Tarveharkinnan vuoksi muutos aiempaan työttömyystukeen on yleistuessa huomattava. Tämä merkitsee, että ihminen ei saa etuutta enää pelkän työttömyyden perusteella, vaan lisäksi on oltava taloudellisen tuen tarve. Tarpeen määrittely ei ole työttömän itsensä käsissä.
”Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta ja edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tilanteessa, jossa työtä ei pystytä turvaamaan, on Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan jokaisella oikeus sosiaaliturvaan. Työttömyysturvalailla toteutetaan siis perustuslaissa jokaiselle taattua oikeutta perustoimeentulon turvaan työttömyyden perusteella. Työttömyysturvan – jatkossa yleistuen – tulee olla jokaiselle kuuluva henkilökohtainen etuus, johon oikeus syntyy työttömyyden, ei taloudellisen tilanteen perusteella.” – Näin totesi SKP:n soteryhmä keväällä 2025 yleistukilaista antamassaan lausunnossa.
Hallitus viittasi kintaalla soteryhmän ja lukuisiin muihin lausuntoihin. Se perusteli muutosta kauniisti sosiaaliturvan sujuvoittamisella, kun se käytännössä heikensi peruspäivärahaa saavien tilannetta ottamalla käyttöön työmarkkinatuessa jo osin olleen tarveharkinnan. Työttömän sosiaaliturvaa olisi toki voitu yksinkertaistaa myös niin, että työmarkkinatuen saajat olisi palautettu peruspäivärahan piiriin takaisin. Mutta eihän sellainen Orpon hallitukselle sopinut.
Nuorten itsenäistymistä vaikeutetaan
Jos työtön työnhakija asuu vanhempiensa luona, vanhempien tulot voivat pienentää yleistukea ja yleistuki maksetaan osittaisena. Jos vanhempien bruttotulot ovat yhteensä enintään 2 500 euroa kuukaudessa, tuen saa täytenä. Jokainen vanhempien huollettavana oleva, samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi korottaa tulorajaa 106 €/kk. Jos vanhempien tulot ylittävät tulorajan, yleistuesta vähennetään puolet tulorajan ylittävästä tulosta. Minimissään tuen määrä on kuitenkin aina vähintään 35 prosenttia siitä tuesta, joka saajalle voitaisiin maksaa, jos hän ei asuisi vanhempiensa taloudessa.
Käytännössä siis aikuinen ihminen työttömäksi jäädessään voi saada yleistukea vain 280 €/kk bruttona, mikäli syystä tai toisesta joutuu asumaan vanhempiensa luona. Hän on näin täysin riippuvainen vanhempiensa halusta ja kyvystä avustaa ja elättää häntä. Tällainen on vastoin perustuslain mukaista jokaisen oikeutta sosiaaliturvaan. Lisäksi se rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja kohdistuu etenkin itsenäistyviin nuoriin.
Muiden kuin vanhempiensa luona asuvien yleistuen tarveharkinnassa vaikuttavat vain työttömän itsensä muut tulot. Mutta on vain ajan kysymys, milloin esim. puolison tai kämppiksen tulot alkavat vaikuttaa. Hallitushan pyrkii yhdenmukaistamaan etuuksia. Ja ainakin Orpon hallitus on tehnyt sitä heikentämällä, ei nostamalla etuuksia.
Moni työttömänä ollut omaishoitaja saattaa yllättyä toukokuussa. Esim. puolisonsa omaishoitajana ollut on voinut saada omaishoidontuen lisäksi täyden työmarkkinatuen 800 €/kk. 1.5. alkaen yleistuen tarveharkinta vaikuttaa niin, että esim. 530 €/kk hoitopalkkio vähentää yleistukea n. 110 €. Muutos elämäntilanteessa on huomattava.
Suomen kommunistinen puolue esittää 1500 euron kuukausittaista perusturvaa.
Muita työttömän yleistukeen vaikuttavia tuloja ovat esim. perhehoitajan palkkio, vuokratulot ja tekijänoikeuskorvaukset.
OVE vaikuttaa yleistuen tarveharkinnassa
Uuden yleistukilain mukaan myös osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) vaikuttaa yleistuen tarveharkinnassa. Jos OVEn määrä ylittää 311 €/kk, ylittävästä osasta 50 % vähennetään yleistuesta. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymistä harkitsevan on syytä tarkoin selvittää, miten OVE vaikuttaa omaan yleistukeen. OVE jatkuu siihen saakka, kunnes henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitä ei voi myöskään lakkauttaa eikä keskeyttää. Siksi on osattava arvioida, mikä on vaikutus omalla kohdalla.
Tämä yksityiskohta laissa on herättänyt paljon kysymyksiä, koska moni työtön on alkanut nostaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ennen kuin sen vaikutuksista yleistukeen on ollut tietoa. Tästä syystä valmisteilla on lakimuutos, jonka tarkoituksena on estää OVEn huomioiminen yleistukea pienentävänä etuutena niiden osalta, jotka ovat saaneet OVE-päätöksen ennen 16.1.2026. Lakimuutos tulisi sovellettavaksi takautuvasti yleistukilain voimaantulosta 1.5.2026 alkaen.
Tilanteen muuttaminen on välttämätöntä
Suomen kommunistinen puolue esittää 1500 euron kuukausittaista perusturvaa verottomana kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille ja muille maassa vakituisesti asuville ja oleskeluluvan saaneille niissä elämäntilanteissa, joissa heillä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muutoin riittävää toimeentuloa työttömyyden, opiskelun, sairauden, vanhuuden tai muun syyn vuoksi.
Perusturvan rinnalla säilyvät lapsilisät, ansiosidonnainen työttömyysturva ja harkinnanvaraiset tuet, joita sovitetaan tarvittavilta osin yhteen, jotta perusturvan korotus merkitsee todellista parannusta. Samalla perusturvan uudistaminen on osa laajempaa muutosta, jolla parannetaan työllisyyttä, lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta, korotetaan pieniä palkkoja ja parannetaan muun muassa julkisia palveluja.
Kyse on perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta.
Uusliberalismissa julkista taloutta mitataan vain rahalla ja kululaskelmilla. Tosiasiassa talous on ihmisten elämää, joka ei rajoitu rahaan. Leikkausten hintaa maksetaan luottamuksen menetyksenä viranomaisiin ja hallintoon, jotka ovat sivuuttaneet yksilön tarpeet omistavan luokan voittojen nimessä. Järjestelmä syrjäyttää ne, jotka eivät omin voimin selviä kilpailuyhteiskunnassamme. Kansalaisten perusturvan ja peruspalvelujen takaaminen tuo vakautta ja turvallisuutta yhteiskuntaan.
Esitetty uudistus voidaan rahoittaa perumalla aiempia verohelpotuksia ja lisäämällä suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta sekä perumalla työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.
Suomessa omaisuuteen ja siitä saatuihin tuottoihin kohdistuva verotus on kevyempää kuin EU-maissa keskimäärin. Ero on lähes kolme miljardia euroa. Tämä ero voidaan kuroa umpeen korottamalla yhteisöveroa, palauttamalla varallisuusvero, kiristämällä isojen perintöjen verotusta, alkamalla verottaa pääomatuloja samalla tavalla kuin ansiotuloja ja ottamalla uudelleen käyttöön pörssikauppojen varainsiirtovero. Osinkoveroa tulee periä myös siitä vapautetuilta yhteisöiltä.
Valtion tuloverotusta tulee nostaa ylimmässä tuloluokassa. Energiaverojen alennuksista on luovuttava, on lopetettava ilmaisten päästöoikeuksien myöntäminen ja säädettävä lentovero.
Perusturvan uudistamisessa ei ole kyse vain rahasta. Kyse on perusoikeuksista, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista.
Kannanotto on julkaistu Tiedonantajassa toukokuussa 2026. Tilaa Tiedonantaja.