Suomessa on n. 300 kuntaa, alle tuhannen asukkaan pikkukunnista yli puolen miljoonan Helsinkiin. Kunnilla on ollut hyvin suuri itsehallinto, ja ne ovat vastanneet peruspalveluiden järjestämisestä. Suurimpia ja eniten rahaa vaativia toimintoja ovat olleet terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja koulutus. Perusterveydenhuollosta vastasivat terveyskeskukset, erikoissairaanhoidosta kuntien muodostamat sairaanhoitopiirit keskussairaaloineen ja yliopistollisine sairaaloineen.
Aikanaan edistyksellinen järjestelmä ei enää 2000-luvulla vastannut nopeasti kehittyvän lääketieteen vaatimuksiin työnjaosta terveyskeskusten ja keskussairaaloiden välillä. Uudet tutkimus- ja hoitomenetelmät ovat kalliita, joten sairaaloihin upposi yhä suurempi osa terveydenhuoltoon varatuista rahoista. Näin ajauduttiin kriisiin, jota korjaamaan viimein vuoden 2023 alusta aloitti 21 uutta hyvinvointialuetta. Niille siirrettiin kunnilta koko terveydenhoito, sosiaalitoimi ja pelastustoimi. Vain Helsinki jatkaa palvelujen järjestämistä omana toimintana, erillislailla. Lisäksi Uudenmaan kolmen hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon järjestää HUS.
Hyvinvointialueet
Laki hyvinvointialueista, sen 1§ kertoo oleellisen: Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suuremmalla hallintoalueella (hyvinvointialue) sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle hyvinvointialueen toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia.
Koko terveydenhoito terveyskeskuksineen ja sairaaloineen on siirtynyt hyvinvointialueille, myös mielenterveyspalvelut. Koko laaja sosiaalitoimi niin ikään on hyvinvointialueilla. Sitä määrittää sosiaalihuoltolaki. Kuitenkin perustoimeentulotuki ja asumistuki kuuluvat Kelalle, mutta harkinnanvaraiset täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki hyvinvointialueille. Laki huomioi myös kunnan ja hyvinvointialueen rajapinnan: Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä kehitettävä väestön elinolosuhteita siten, että ne vahvistavat mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja ehkäisevät ennalta mielenterveyden häiriöiden syntyä.
Hyvinvointialueen ja kunnan tehtävistä ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä säädetään ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015). Hyvinvointialueen ja kunnan vastuista edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä säädetään lisäksi kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä ja hyvinvointialueen osalta mainitun lain 7 §:ssä.
Päihdepalvelut kuuluvat hyvinvointialueille, ehkäisevä päihdetyö mm. kouluissa kunnille. Vanhusten palvelut, vammaispalvelu, kriisiapu, turvakodit, liikkumisen palvelut (ns. taksisetelit) kuuluvat hyvinvointialueille. Asumispalvelua on tarjottava tuetusta asumisesta laitosasumiseen. Lapsiperheiden tukeminen ja lastensuojelu ovat merkittävä sosiaalitoimen osa-alue.
Terveydenhoidolla ja sosiaalitoimella on myös yhteistä rajapintaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluu sekä lääketieteen että sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden osaaminen. Sosiaalipäivystys järjestetään ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköissä. Mielenterveys- tai päihde- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevan asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuus on turvattava osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.
Pelastustoimi siirtyi myös kunnilta hyvinvointialueille. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja valmistelee sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi. Suomessa pelastustoimen tehtäviä hoitaa 21 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimintaan kuuluu muun muassa
- hälytysten vastaanottaminen
- väestön varoittaminen
- uhkaavan onnettomuuden torjuminen
- onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä
- tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen.
Pelastuslaitokset antavat kiireellistä apua onnettomuustilanteissa tai onnettomuuden uhatessa.
Ensihoito ja sairaankuljetus olivat jo aiemmin siirtyneet sairaanhoitopiirien, sittemmin hyvinvointialueiden ympärivuorokautisen päivystyksen tehtäväksi.
Kunnat ja kaupungit
Kuntien vastuulle ovat jääneet kaikki muut toimialat. Kuntien merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet ovat:
- koulutus ja varhaiskasvatus
- kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut
- maankäyttö ja kaavoitus
- vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito
- rakennusvalvonta
- liikenne ja joukkoliikenne
- ympäristöpalvelut
- turvallisuus ja varautuminen
- elinkeinopolitiikka, kotouttaminen
- työllisyyspalvelut (1.1.2025 alkaen)
- terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen pitää sisällään oikeastaan kaikki muut kunnan tehtävät. Se vaatii myös yhteistyötä hyvinvointialeuiden kanssa. Lääketieteen keinot vaikuttaa väestön terveyteen ennalta ehkäisevästi ovat yllättävän rajalliset. Rokotukset ovat sairauksien ehkäisyn vaikuttavin lääketieteen saavutus. Väestön terveyteen vaikuttavat eniten puhdas vesi, viemäröinti ja jätehuolto, riittävä ja monipuolinen ravitsemus, terveellinen ja turvallinen asuminen ja asuinympäristö. Toimeentulon turvaaminen kaikissa oloissa suojaa terveyttä ja toimintakykyä, ja tässä hyvinvointialueiden sosiaalitoimi lainsäädännön puitteissa voi vaikuttaa paljon. Se ja laadukas koulutus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ehkäisevät ylisukupolvistakin huono-osaisuutta. Huono-osaisuuteen ja sosiaaliseen syrjäytyneisyyteen liittyy myös keskimääräistä huonompi terveys. Erityisesti huomioitavaa on ensi vuoden alusta kuntien vastuulle siirtyvät työllisyyspalvelut.
Laki määrittelee kunnalla olevan ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä on huomioitava myös kunnan strategisessa suunnittelussa. Lähiluonnon vaikutuksesta ihmisten terveyteen karttuu jatkuvasti uutta tietoa, joten kaavoituksellakin on siltäkin osin suuri merkitys hyvinvoinnille. Kaikista hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvista päätöksistä on tehtävä vaikutusten ennakkoarviointi väestöryhmittäin. Edellä luetellut kunnan toimialat vaikuttavat kaikki osaltaan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tässä on myös kuntalaisten vaikuttamisen paikka!